Hunaja ja sen säilytys

Hunaja

Hunajassa on yli 200 erilaista ainetta. Pääainesosat ovat erilaiset sokerilajit. Eri sokerien suhteet vaihtelevat alkuperäkasvin mukaan. Suomalaisen hunajan keskimääräinen koostumus: hedelmäsokeri 40%, rypälesokeri 35 %, ruokosokeri 1 %, vesi 17 %, polysakkaridit 1,5 %, typpipitoiset yhdisteet, entsyymit, kivennäisaineet ym. 5 %. Hunajassa on myös siitepölyä sekä erilaisia mehiläisen kanssa symbioosissa eläviä mikrobeja kuten maitohappobakteereita. Eri sokerien määrät vaihtelevat riippuen siitä, mistä kasveista mehiläiset ovat meden keränneet. Suomalaisissa hunajissa fruktoosia on yleensä eniten lukuun ottamatta voikukka- ja rypsihunajia, joissa glukoosia voi olla eniten. Jos hunajassa paljon fruktoosia, hunaja kiteytyy hitaasti. Paljon glukoosia sisältävä hunaja kiteytyy hyvin nopeasti. Suurin osa hunajistamme kiteytyy muutaman kuukauden sisällä linkoamisesta.

Hunajan säilytys

Lyhytaikaisessa säilytyksessä hunaja säilytetään kuivassa, huoneen lämmössä ja auringonvalolta suojattunaHunajan pitkäaikainen säilytys tapahtuu kuivassa ja viileässä. Jos hunajaa ei pidä suljetussa astiassa, se imee itseensä nopeasti kosteutta ja voi alkaa käymään.

Juoksevaa hunajaa kannattaa säilyttää huoneenlämmössä, n. +24°C. Viileässä säilytettäessä juokseva hunaja alkaa kiteytyä nopeasti. Jos kiteytyneen hunajan rakenteen haluaa uudelleen juoksevaksi, voi hunajapurkin laittaa noin +40 °C vesihauteeseen. Esimerkiksi syksyllä juoksevana hankittu hunaja voidaan pakastaa pulloissa/purkeissa ja ottaa aina käyttöä varten tarvittava määrä huoneenlämpöön.  

Uskomus, että yli 40-asteiseksi lämmitetty hunaja menettää välittömästi kaikki hyvät aineensa ja muuttuu pelkäksi sokeriksi, on väärä, sillä hunajan laatuun vaikuttaa ratkaisevasti lämpötilan lisäksi myös aika. Hunajan pitkäaikainen säilytys liian lämpimässä voi siis olla laadulle selvästi haitallisempaa kuin hunajan käyttö lämpimässä juomassa.

Pieni hunajasanasto

Monikukkahunaja. Mesi on kerätty monesta eri mesikasvista. Suurin osa hunajistamme on vaaleita monikukkahunajia.

Lajihunaja/yksikukkahunaja. Hunajaa, jonka mesi on kerätty pääasiassa yhden kasvin kukista. Hunajaa kutsutaan yksikukkahunajaksi, kun sen medestä yli puolet on tietystä kasvista, esimerkiksi tattarihunaja ja horsmahunaja. Lajihunajaksi kutsutaan myös hunajia, jotka ovat peräisin tietyltä maantieteelliseltä alueelta tai jotka on kerätty tiettyyn aikaan, esimerkiksi niittyhunaja, metsähunaja, kaupunkihunaja tai alkukesän hunaja.

Mesikastehunaja. kukkien meden sijasta mehiläiset voivat kerätä mesikastetta eli makeaa kasvien solukkonestettä tai ne voivat hyödyntää välillisesti muita kasveja hyödyntäviä hyönteisiä (kirvat yms.). Mesikastehunaja on usein hyvin tummaa ja maistuu lievästi kuivatuilta hedelmiltä, pihkalta, kuusenkerkältä tai jopa toffeelta.

Juokseva hunaja. Kaikki hunaja on lingottaessa juoksevaa, mutta se kiteytyy jossain vaiheessa. Kiteytymisnopeus (viikkoja vai vuosia) riippuu siitä, mistä kasvista mesi on peräisin.

Kiteytetty hunaja / pehmeä hunaja. Yleisin hunajan kauppalaatu on kiteytetty hunaja. Kiteytetty hunaja ei kovetu kokonaan, vaan se säilyy huoneen lämmössä helppokäyttöisenä ja voimaisen pehmeänä. Kiteyttäminen tarkoittaa sitä, että ennen pakkaamista juoksevaan hunajaan lisätään pieni määrä erittäin hienokiteistä hunajaa, jonka kidemallia juokseva hunaja alkaa matkia. Tai hunajaa voidaan sekoittaa mekaanisesti ennen pakkaamista, jolloin rikotaan hunajaan muodostuneet kiderakenteet.

Lohkeava (perinteinen) hunaja. Jos hunaja pakataan suoraan juoksevana ja sen annetaan kiteytyä itsellään, siitä tulee yleensä rakenteeltaan kovaa ja karkeaa. Kuluttajalle tulee aina kertoa, että kyseessä on lohkeava tai perinteinen hunaja. Hunajan kiteytyminen alkaa erilaisista hunajaan joutuneista partikkeleista, kuten siitepölyhiukkaset, pöly ja ilmakuplat.

Kennohunaja. Hunajaa, jota ei ole lingottu kennoista ulos, vaan vahakennosto on mukana. Kennohunajan voi syödä sellaisenaan tai pureskella kuin purukumia. Kennoista irtoavan vahan voi niellä tai laittaa pois. Palahunajassa on kennohunajan palasia juoksevan hunajan joukossa.

Luomuhunaja. Eroaa hiukan tuotantotavoiltaan tavanomaisesta hunajan tuotannosta. Luomutuotannossa tulee kiinnittää muun muassa huomiota tarhojen sijaintiin, pesämateriaaleihin ja luomumehiläisille annetaan talviruuaksi luomusokeria.

Raakahunaja. Hunajadirektiivi ei tunne termiä raakahunaja. Yhdysvaltojen hunajamarkkinoilla raakahunaja tarkoittaa hunajaa, jota ei ole pastöroitu eikä suodatettu. Suomalaisessa hunajan käsittelyssä ei käytetä pastörointia: pastöroitu hunaja ei vastaa EU:n hunaja-asetuksen laatuvaatimuksia. Pastörointi heikentää selvästi hunajan laatua. Suomalaisessa mehiläishoidossa raaka hunaja tarkoittaa hunajaa, jota mehiläiset eivät ole kypsyttäneet valmiiksi.

Hunajavalmiste (makuhunaja). Hunajaa, johon on lisätty jotain muuta raaka-ainetta, kutsutaan aina valmisteeksi. Hunajavalmiste sisältää hunajan lisäksi esimerkiksi marjarouhetta tai aromia. Se ei siis ole sataprosenttista hunajaa. Huom. jos tuote on nimetty esimerkiksi Kanervahunaja, niin tässä tapauksessa hunajan alkuperäkasvi on kanerva. Toisin sanoen, mehiläisten keräämä mesi on pääosin kanervasta, ja kyseessä on lajihunaja.

Hunajan lämmittäminen. Lingottu hunaja alkaa ”vanheta”, jolloin hunajassa olevat entsyymit alkavat vähentyä. Säilytysaika ja -lämpötila vaikuttavat entsyymien vähentymisnopeuteen. Hunajan laatu pysyy pidempään korkeana, kun se säilytetään riittävän alhaisessa lämpötilassa.
Jos käsittelyn aikana hunajaa on tarpeen lämmittää, on se tehtävä asianmukaisesti: riittävän alhaisessa lämpötilassa, nopea lämmitys ja tämän jälkeen nopea jäähdytys. Näin toimien hunajan laatu ei oleellisesti muutu.

Hunajan kuumentaminen. Pastöroinnissa hunaja kuumennetaan vähintään 70-78 asteeseen. Hunajan laatu heikkenee +60 °C/1 vrk yhtä paljon kuin kolmessa kuukaudessa 30 asteessa.

Hunajan kerrostuminen. Kerrostuneessa hunajassa hunajan nestemäinen osa on erottunut kirkkaaksi kerrokseksi kiteisen osan yläpuolelle. Tämä voi johtua useista syistä, esimerkiksi pitkäaikainen säilytys liian lämpimässä (yli 22 astetta) säilytystilasta. Jos hunajassa ei ole muuta havaittavaa haittaa (esimerkiksi käymistä), niin hunajan voi sekoittaa ja se on täysin käyttökelpoista.

 

Minkälaista on paras hunaja? Se riippuu käyttötarkoituksestasi ja omista mieltymyksistäsi 😊